Klemettimuseo
Kuvat: Paavo Valkama ja Aatto Tahvonen


Klemettimuseo.
Heliä 1903 rakennettu päärakennus










Armila.
Piharakennus.










Heliän muistorikas sali.










Heliän sali















Pieni museo-opas
KLEMETTI - MUSEO

Aluksi muutamia perustietoja professori Heikki Klemetistä ja hänen puolisostaan Armi Klemetistä. Heikki Klemetti, 1876 - 1953 ), oli Kuortaneen Lukkarin Herman Klemetin poika. Suvun vanha nimi on ollut HIIRO, siis kuortanelaista sukujuurta. Herman Klemetin isä muutti v. 1808 Lapuan Ala-Nurmon kylään Vierula-nimiseen taloon, joka puolestaan kuului Klemettilän taloihin. Tällöin isoisä otti sukunimekseen Klemetti. Heikki Klemetin äiti oli Eva Lovisa os.Wettberg, papin tytär, jonka suvun Klemetti arvelee asuneen Kuortaneella yli 100 vuotta. Heikin vanhemmat olivat musikaalista sukua. Tästä avioliitosta syntyi kaksi tyttöä ja kolme poikaa, joista Heikki oli toiseksi vanhin lapsi. Heikki kävi kansakoulua Rasinperän talon kokilla. Oppilaiden ikä vaihteli 6 vuodesta 15 vuoteen. Heikki kuului nuorimpiin. Talvella ,kun oli runsaasti lunta renki Vekseli vei Heikin hevosella kouluun. Parin kansakouluvuoden jälkeen oli opiskelu jatkui Vaasan lyseossa. Heikki asui Vaasassa kortteerissa tätinsä kanssa ja pääsi ylioppilaaksi v. 1894. Hän valmistui filosofian maisteriksi v. 1899. Hän opiskeli lisäksi Helsingin orkesterikoulussa, Berliinin musiikkiakatemiassa ja Sternin konservatoriossa. Professorin arvonimi hänelle myönnettiin v. 1923 vihittiin filosofisen tiedekunnan kunniatohtoriksi 1936 ja teologian kunniatohtoriksi 1946. Heikki Klemetti oli monitaitoinen mies: säveltäjä, sanoittaja, kuoronjohtaja, kirjailija sekä runoilija, musiikkiarvostelija. Hän oli sekä tieteiskirjailija että kaunokirjailija. Erikoisesti häntä kiinnosti kirkonrakennus- talonpoikaisrakennustaito. Professori Heikki Klemetti on haudattu Helsingin Vanhalle hautausmaalle. Heikki Klemetti meni naimisiin v. 1908 Armi Elina Hämäläisen kanssa. Armi Klemetin isä oli kirkkomuusikko ja toimi Helsingin Vanhan kirkon urkurina. Ennen naimisiin menoaan Armi Hämäläinen opiskeli Ateneumisa ja lauloi Heikki Klemetin perustamassa ja johtamassa Suomen Laulu - nimisessä kuorossa. Kerrotaan, että siellä se rakkauskin sitten syttyi. Armi Klemetin ominaisuuksia olivat taiteellisuus, musikaalisuus ja kekseliäisyys. Hän toimi myöskin kirjallisuuden arvostelijana, musiikkikilpailujen tuomarina sekä laulujen suomentaja. Hän perusti Kuortaneen Laulajat -nimisen sekakuoron ja toimi pitkään sen johtajana. Samoin hän johti kuoroa Helsingin Lauluvartio. Hän on julkaissut kirjat: Muistelen ja Välähdyksiä elämästäni. -Armi Klemetin luonteenpiirteet pehmensivät Heikki Klemetin tunnettua särmikkyyttä. Klemettien talvikoti oli Helsingissä ,ensin Unioninkatu 5. Kerros (1908 - 1933), sitten Kulo-saaren HOPIALA (1934 - 1953) ja Armi Klemetti kuolemaansa saakka v. 1979. Klemettien kesäkotina oli tämä nykyinen museoalue rakennuksineen aina 1950-luvun alkuun saakka eli lähes 50 vuoden ajan. Kuurtanes-seuran haltuun alue rakennuksineen ja irtaimistoineen tuli testamentilla Armi Klemetin kuoltua. Kulttuurimuseona se on palvellut aluksi Armi Klemetin hoidossa yksityisesti ja vuodesta 1958 alkaen Kuurtanes-seuran toimesta. Hopialan Armi Klemetti testamenttasi Suomen Laulajain ja Soittajain Liitolle, jonka Klemetti perusti v. 1929 ja toimi puheenjohtajana kuolemaansa saakka.

KLEMETTI-KULTTUURIMUSEO
Museoalue on erittäin luonnonkaunis paikka Kirkkotien ja Kuortaneen järven välissä, vastapäätä Talomuseota. Tontti on komeaa mäntymetsää kasvavaa kangasmaata, johon rakennukset on sijoitettu sopivin välimatkoin. Heikki Klemetti on aikoinaan ostanut tämän paikan kunnalta rakentaakseen itselleen siihen kesäasunnon. Tontti on aivan lähellä hänen syntymäkotiaan, entistä lukkarin virkataloa, puustellia.

HELIÄ: Päähuvila, joka valmistui v. 1903, on Heikki Klemetin suunnittelema ja hän on myös itse ollut kaatamassa rakennushirsiä. Rakentajina ovat olleet Avara ja Linja sekä Heikki-maisteri apumiehenä. Rakennus on päältä tervattu, maalattu sitä ei ole koskaan. Heliän olohuoneessa eli s a l i s s a on runsaasti paitsi huonekaluja, mitä erilaisinta esinöistöä. Siellä on perintönä saatuja ja ostettuja, on merkkipäivinä saatuja ja kunnianosoituksina annettuja muistoesineitä. Arvokkaista ja silmiinpistävistä esineistä mainittakoon: taffelipiano tehty Tukholmassa v. 1866, Heikki Mikkilän tekemä kellokaappi, sen vieressä oltermannin-sauva Mäyrynkylästä ja vallesmannin ruoska hopearenkaalla varustettuna, Ylioppilas-kunnan Laulajien v. 1923 lahjoittama ryijy sekä pienoislippu Klemetin saadessa professorin arvon, ( YL:n johtajana Klemetti toimi 25 vuotta ),Heikki Klemetin kuolinnaamio, kanttori Herman Klemetin viulu ja muotokuva, laakeriseppele, jonka Kuortaneen Laulajat antoivat 10-vuotisjuhlassaan johtajalleen Armi Klemetille, matka-arkku Vaasan lyseota käydessä, Klemetin elämänkaari valokuvin, ym. mielenkiinoista tarkasteltavaa.
R u o k a s a l i s s a on nähtävillä Heikki Klemetin sävellykset ja hänen kirjallinen tuotantonsa, joista mainittakoon Kuvat kulki-lastusarja sekä omaeläkerralliset teokset Elämää, jota elin ja Maailman mylläkässä. Vitriinissä ovat kotimaasta ja ulkomailta saadut kunniamerkit, tahtipuikko kultavantein, jonka Pohjan kööri lahjoitti Klemetille v. 1898. On siellä myöskin tohtorin hattu ja miekka sekä valokuvia koti-ja ulkomaisilta konserttimatkoilta niin Ylioppilaskunnan Laulajat kuin Suomen Laulu kuorojen kanssa. Viimemainitun Klemetti perusti v. 1900 mieskuorona ja 1907 sekakuorona toimien kuoron johtajana vuoteen 1942 saakka.
K e i t t i ö s s ä on aivan tavallinen keittiöön kuuluva kalusto. Yksi erikoisuus on Ylioppilaskunnan Laulajien Klemeteille lahjoittama 24:n hengen kahvi-ja ruokakalusto, joista yksi kpl kutakin astiastoon kuuluvaa esinettä on keittiössä nähtävillä. Keittiöstä poistuttaessa voi vielä vilkaista kuistilla olevaa Klemetin vanhaa polkupyörää. Siinä on oikeat vanhanajan puukerit , puurapakaaret ja pätkäkumit. Monen monet matkat on Klemetti sillä ajanut kansanpelimannien, laulajien ja kertojien luo. Kun kulkee Heliästä polkua pitkin A r m i l a a n, on polun varrella Heikki Klemetin patsas. Se on pronssiin valettu "rintakuva", joka on asetettu graniittijalustalle. Rinta-pystyn on valmistanut kuvanveistäjä Yrjö Liipola, Jalusta on taiteilija Elias Ilkan käsialaa

ARMILA: Pienempi huvilarakennus on arkkitehti Oiva Kallion suunnittelema ja valmistui v. 1908 Klemettien avioituessa. Rakennusmiehinä ovat olleet Mäkynen ja Vesti. Yksi huone on nyttemmin kalustettu Armi Klemetin jäämistöstä kootulla esineistöllä. Avarammassa huoneessa on seinällä Klemetin isän ja äidin, siskojen ja veljien kuvat. Tuolit ja muut huone-kalut ovat suurimmaksi osaksi Kuortaneelta koottuja. Lattialla oleva rukki on vanha, tehty v. 1650 ja on luultavasti Huomen vanhin rukki ?.Nähtävänä on myöskin Kuortaneen kansallispuku, joka on Armi Klemetin suunnittelema. Valokuva kertoo Klemetin tohtorin-vihkiäisistä. Vanha arkku ja tyylikäs kuortanelainen seinäkaappi puhuvat kansan käsityö-taidosta.

SAUNAKAMARI: Rakennus on tehty saunan jatkeeksi. Sen on suunnitellut Armi Klemetti. Saunan ulko-ovet ovat alun perin vanhan kellotapulin ovet, tavattoman koristeellisesti tehdyt. Saunakamarissa olevan sängyn on piirtänyt Armi Klemetti ja tehnyt puuseppä Alanen Kuortaneelta. Kamarissa ovat Klemetin tohvelit, karvalakki, silmälasit, lompakko, ruusukeppi kultavantein sekä sateenvarjo vuodelta 1903. Nähtävänä on edelleen kirjoitusalusta, jota Klemetti käytti istuessaan kiikkutuolissa tehdessään kirjallisia töitään. Hän ei yleensä kirjoittanut pöydän luona.Pöydällä on kirjoitusneuvot, jotka hän on ostanut v. 1908. Kamarissa on vanhaa Klemetin keräämää esineistöä kuten loide vuodelta 1906, soittokone klavicordi, Klemetin ensimmäinen tuoli, jossa hän istui 2-vuotiaana, vanha tuoli Kuortaneelta v. 1784 ja puutuoppi.Kirjoituspöytä on arkkitehti Oiva Kallion piirtämä ja Vestin tekemä, öljylamppu on ostettu Vaasasta v. 1903. Huoneessa ovat myös Heikki Klemetin eniten käyttämät frakkiliivit ja hänen hääliivinsä. Valokuvia on runsaasti mm. Klemetin tekemiltä kuoromatkoilta. Kun Klemetti oli innokas kalamies, on nähtävänä myös vanha uistin. Kiikkutuolin on Klemetille lahjoittanut arkkipiispa ja rouva Lehtonen.

LISÄKSI: Tontilla on tarpeelliset ulkorakennukset ja autotalli sekä maakellari. Myöhemmin on rakennettu ulkorakennusten lähelle hirsimökki.
Klemetti-museoalueen raja tekee polvia, joihin jokaiseen on pantu kivipyykki. Klemetti on itse kirjoittanut taltalla näihin pyykkeihin jatkuen toisesta toiseen: "Pyykki on pantu ja pysyy. Pysy lujana omalla maalla. Oma maa vielä sun kuntoas kysyy".

Kirjoituksen muokannut ja täydentänyt Teuvo Harjun kirjoituksen "Pieni tietopaketti museo-oppaille" pohjalta Harri Vehniä